Puheenjohtaja Jukka Mäkilä, OH3MPB
Things I Can Do
Seuraava kuukausilounas: 1.4.2020, paikka vielä avoin.
Seuraava kerhoilta: 18.3.2020, paikkana kerhotila, Saksankatu 1 (Armantti).
Viestiä voi muuallakin kuin verkossa – radioamatöörit pitävät yhteyttä sähköttämällä, puheella, tai tietokoneella. Vaikka elämmekin internetin ja kännyköiden aikakautta, riittää radioviestinnän harrastajia silti ympäri maailmaa. Radioamatöörejä on ollut olemassa niin kauan kuin on ollut radioitakin. Radioamatöörit viettävät aikansa rakennellen radiolaitteitaan, kilpaillen ja pitäen yhteyttä muihin lajin harrastajiin – mitä kauemmaksi yhteys saadaan sitä parempi.
A Few Accomplishments
Radioamatööritoiminta Suomessa alkoi 1900-luvun alussa. Vuoden 2014 lopussa Suomessa oli noin 6 000 henkilöä, joilla oli radioamatöörilupa. Suomessa radioamatöörin pätevyystodistuksia myöntää Viestintävirasto. Viestintäviraston valtuuttamat tutkinnonpitäjät järjestävät pätevyystutkintoja eri puolilla Suomea.lähde? Suomen voimassa olevat amatööriradioiden kutsumerkit ilmoittaa viestintävirasto verkkosivuillaan. Näin ollen on mahdollista vasta-aseman tai hyötyradioliikennekuuntelijan, kuuntelija-amatöörin, varmistaa kutsumerkin olemassaolo.[1] Amatööriradiokutsumerkki on voimassa viisi vuotta kerrallaan ja siitä voi ilmoituksella viestintävirastolle tehdä jatkuvasti uudistettavan. Näistä OF-, OG-, OH- ja OI-alkuisista kutsumerkeistä poikkeusena ovat OG-alkuiset kutsumerkit ja ne kutsumerkit, joiden numeron jälkeen on vain yksi kirjain. Nämä kutsumerkit ovat voimassa vain viisi vuotta kerrallaan eikä niistä voi tehdä säännönmukaisesti jatkuvia. Tavanomaisen kutsumerkin numeron jäljessä on kolme kirjainta. Mikäli haluaa valinnanvaraisen vapaan kutsumerkin, joutuu maksamaan tavalliseen kutsumerkkiin nähden huomattavan lisämaksun. Usein valitaan numeron jälkeen kaksikirjaiminen kutsumerkki. Monet radioamatööriyhteisöt, jotka osallistuvat mm. sähkötyskilpailuhin, rekisteriöivät tavanomaisen numeron jälkeen kaksikirjaimisen kutsumerkin rinnalle kilpailukutsumerkin, jossa on numeron jälkeen vain yksi kirjain, mikä sähkötysyhteyskilpailuissa nopeuttaa yhteyden vahvistamista. Numeron jälkeen yksikirjaimisen kutsumerkin haittapuoli on se, että sitä ei voi varata säännönmukaisesti itsekseen jatkuvaksi viiden vuoden jaksojen jälkeen, vaan se on erikseen anottava yhä uudelleen viestintävirastolta viiden vuoden kauden jälkeen niin kuin OG-alkuisetkin kutsumerkit. [2] Radioamatööriyhteisöjä on monenlaisia. Jotkin yhdistykset eivät ole rekisteröityjä, ja monet yhdistykset patentti- ja rekisterihallitus poisti yhdistysrekisteristä 2017 tammikuussa siksi, että ne eivät olleet lähettäneet vuosikymmeniin ilmoituksia rekisteritilanteesa muutoksesta, minkä vuoksi ne katsottiin rauenneiksi. Rekisteröidyistä radioamatööriyhteisöistä suurimmat ovat maakunnallisia yleisyhteisöjä, jotka ylläpitävät ja opettavat radioamatööritoimintaa vaikutusalueellaan, yleensä maakunnassa tai seutukunnan kokoisella alueella. Jotkin radioamatööriyhteisöt ovat kahdenkymmenen tai viidenkymmenen jäsenen kokoisia, hallitsevat omaa yhteisöllistä amatööriradioasemaansa, mutta eivät pyri kasvuun alueellaan tai lähialueillaan. Pienehköimpiä yhdistyksiä ovat radioamatöörien yhteyskilpailuihin pyrkivät kilpailuradioasemat, joiden jäsenmäärä saattaa olla enintään kymmenen, mutta joilla on verrattain tehokkaita antenneja pitkien DX-yhteyksien aikaansaamiseksi. Sisällysluettelo